En ole luovuttaja

Kuvia on vain tällä hetkellä 80cm luokasta
Kiitos Nina Nygren kuvista!

Sunnuntaina lähdin aikaisin aamulla tallille valmistautumaan kisoihin, tällä kertaa panostimme Sofian kanssa. Letitimme (sofia letitti) hevoset koska olemme sen verran taikauskosia, nyt pitää onnistua koska sykeröt on päässä. Olin myös putsannut kaikki tavarat kunnolla, vaihtanut kisahuovan (onnen huopani), ostapannan hienompaan,  Essu näyttikin ihan kisaponilta.

Juuri ennen lastaamista Jessica kysyi minulta jos haluaisin hypätä Arskulla sen 65cm luokan. Arsku oli lähdössä Riilahteen joka tapauksessa hevosautolla, joten jälki-ilmoittauduin Arskulla kisoihin. 

Paikan päällä olimme hyvissä ajoin ja ehdimmekin myös katsoa puomiluokan jonka jälkeen kävelimme radan. Rata oli aika simppeli ja kiva yhdeksän esteen rata. Arvostelu oli A.1.0 joten ei ollut uusintaa. Lähdin jo toisena Essun kanssa joten tuli vähän kiirre mutta ehdin kuitenkin hyvin verkata.

80cm ensimmäinen este

Radalla Essu ei ollut niin hyvä koska se hirnu kesken rataa, onneksi kun este tuli eteen niin se hyppäsi hienosti. Koko rata meni puhtaasti joten saimme portilla ruusukkeen. En ole itse niin tyytyväinen rataan, ratsastin huonosti ja Essu ei tuntunut niin hyvältä. Tuli myös aika kiirre kun piti vaihtaa hevosia koska luokassa oli vain yhdeksän osallistujaa. 

Verkkasin nopeasti Arskun joka tuntui hyvältä, se on niin pirteä aina kun pääsee kisoihin. Radalla Arsku meni reipasta laukkaa eteenpäin ja hyppäsi ilmavasti esteitten yli. Radan jälkeen kun ruusuke ripustettiin Arskun suitsiin oli hevonen ja ratsastaja tyytyväisiä , on se vain niin ihana!

Isommassa luokassa lähin ensimmäisenä ja minulla tulikin kiirre. Kävelin radan jonka muistin just ja just, juoksin verkkaan ja otin kaksi hyppyä suoraan kun tulin sisälle ja heti radalle.  Radalla en ehtinyt näyttää erikoisesteitä. Ykkönen ylittyi hyvin, kakkoselta kolmoselle oli kuusiaskelta jotka ratsastin ihan hyvin, Essu vähän katsoi laineokseria jonka takana oli tukki joka oli kolmoiseste. Neloselle ratsastin viime kerralla kiemurellen ja tein nyt saman mutta päätin mennä ohi, tyhmä mikä tyhmä. No toisella kerralla tein suoran tien. Vitoselle tuli hyvä hyppy, kutoselle Essu otti todella ison hypyn.  Seuraava oli sarja jonka jälkeen yksi hyppy jäljellä . Sarjalle tultiin hyvin sisään ja molemmat hypyt oli hyviä. Kun laskeuduimme Essu varmaan pelästyi jotain mutta se teki nopean käännöksen vasemalle ja minähän oikealle. En edes tiedä mitä tapahtui yhtäkkiä makoilin brobyn pohjalla.

Siihen se loppui, surkein rata ikinä. 

Mutta ei se mitään ei kannata itkeä jostain mitä ei voi muuttaa. Elämä ei ole aina helppoa , syksyllä jatketaan treenaamista, me vielä näytetään Essun kanssa  ;)

Quitters never win and winners never quit 

♥